20.11.2009

VAIKUTTAVA ERIKOISSAIRAANHOITO TULEE TURVATA KANSALAISILLE MYÖS TULEVAISUUDESSA

Yhdeksän keskisuuren sairaanhoitopiirin johtajat ja johtajaylilääkärit kokoontuivat 20.11.2009 Jyväskylässä. Tapaamisessa analysoitiin terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotuksia terveydenhuollon järjestämismalleiksi sekä ns. Sote-mallia ja terveyspiirimallia. Keskustelussa tuotiin esiin seuraavat näkökohdat:

Suomalainen erikoissairaanhoito on tuottavaa. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset osoittavat, että suomalaiset sairaalat ovat keskimäärin selvästi tuottavampia kuin muiden Pohjoismaiden sairaalat. Erikoissairaanhoidon palveluiden yksikköhinnat ovat pääsääntöisesti muiden Pohjoismaiden vastaavia selvästi alhaisemmat.

Päivystystoiminta turvattava

Selvästi yli puolet keskussairaaloissa annettavista hoidoista alkaa päivystyksestä. Päivystystoiminnan turvaaminen on siis erikoissairaanhoidon tärkein tehtävä. Hajottamalla erikoissairaanhoito 40 -60 Sote-alueelle, hajotetaan myös sairaaloiden työvoimaa. Jo nyt sairaaloissa on vakavaa pulaa erikoislääkäreistä ja hoitajapula pahenee kovaa vauhtia. OECD on Suomen terveydenhuoltojärjestelmää koskevissa arvioissaan todennut, että erikoissairaanhoito on liikaa hajautunutta. Keskussairaaloiden päivystys tulee turvata ja se turvataan parhaiten pitämällä päivystys riittävän vahvasti resursoiduissa yksiköissä. Nykyisiä erikoissairaanhoidon resursseja ei tule hajottaa.

Tyypillisiä erikoissairaanhoidon päivystysasioita ovat sydänveritulpan hoito, aivoveritulpan hoito ja vaikeiden tapaturmien hoito. Riittävät päivystysresurssit näihin voidaan turvata vain vahvasti resursoiduissa yksiköissä, joita ovat mm. isot keskussairaalat. 

Terveydenhuollon organisointi

Ns. Sote-mallissa pyritään edistämään sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Jo nyt monessa sairaanhoitopiirissä sairaanhoitopiiri on ottanut huolehtiakseen perusterveydenhuollon tehtäviä kuten päivystys, lääkehuolto, laboratorio, kuljetuslogistiikka, kuvantaminen, lääkintätekniikka, sädesuojelu ja tietojärjestelmät. Tämä kaikki on tapahtunut ilman uusia ”malleja”.

Koolla olleet sairaanhoitopiirien johtajat ja johtajaylilääkärit pitävät parhaina terveydenhuollon organisointimalleina tulevaisuudessa terveydenhuoltolakityöryhmän ehdottamia sairaanhoitopiirimallia ja terveyspiirimallia. Sairaanhoitopiirin väestöpohjan tulee olla riittävä, niin että se pystyy vastaamaan alueellisesta erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Kokous katsoo, että sairaanhoitopiirin minimiväestöpohjan tulee olla terveydenhuoltolakityöryhmän esityksen mukaisesti 150.000 asukasta. Tätä pienemmät sairaanhoitopiirit hakeutuvat yhteistyöhön, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä alueensa perusterveydenhuollon kanssa.

Maakuntien yhtenäisyys tulee turvata terveyspalvelujen organisointeja suunnitellessa.

Erityisvastuualueet

Erityisvastuualueilla sovittu työnjako on tähän asti toiminut hyvin. Tätä työnjakoa syvennetään edelleen tavoitteena vaativan erikoissairaanhoidon nykyistä jonkin verran suurempi keskittäminen. Myös suurten keskussairaaloiden tulee pystyä tekemään yhteistyötä laajan väestöalueen vaativissa potilastapauksissa (esim. harvinaiset syövät).

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kokous kiinnittää huomiota myös siihen, että kunta- ja palvelurakennehankkeen puitelainsäädäntö on voimassa vuoteen 2012 saakka. Kunnat ovat muodostaneet puitelainsäädännön yhteistoiminta-alueita. N. 50 kuntaa on edelleen näiden järjestelyjen ulkopuolella. Samaan aikaan kuin kunnissa on käytetty huomattava määrä energiaa näiden yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen, on esillä sellaisia terveydenhuollon järjestämismalleja, jotka tekevät yhteistoiminta-alueet tarpeettomiksi. Kuntien näkökulmasta tämä toiminta on epäjohdonmukaista. Eduskunnalle annettavien esitysten terveydenhuoltolaista ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaista tulee olla johdonmukainen jatko viimeisen kymmenen vuoden aikana toimeenpannuille terveydenhuollon kehittämishankkeille kuten esim. Kansalliselle terveyshankkeelle ja Paras-hankkeelle.

Lisätietoja antavat:

1.sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, matkapuh. 050 516 0624,
johtajaylilääkäri Jukka Puolakka, matkapuh. 044 702 1680
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylä

2.kuntayhtymän johtaja Pertti Palomäki, matkapuh. 050 387 7800,
johtajaylilääkäri Antti Turunen, matkapuh. 050 387 7913
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Joensuu

3.keskussairaalan johtaja Martti Talja, matkapuh. 044 719 5502
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Lahti

4.sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto, matkapuh. 044 707 7780.
johtajaylilääkäri Olli Wanne, matkapuh. 044 707 7782
Satakunnan sairaanhoitopiiri, Pori

5.sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga, matkapuh. 040 505 8760
Vaasan sairaanhoitopiiri, Vaasa

6.sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela, matkapuh. 040 532 3998
Lapin sairaanhoitopiiri, Rovaniemi

7.sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassinen, matkapuh. 044 055 1887
johtajaylilääkäri Ermo Haavisto, matkapuh. 044 365 4852
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri, Kotka

8.sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo Väänänen, matkapuh. 0500 421 650
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Hämeenlinna

9.sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki, matkapuh. 044 4154 100
johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki, matkapuh. 044 415 4300
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoki