Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english

Haku

  

Tietoa palvelusta

 Tekstin koko: a a a a  Tekstiversio   

Murupolku

ksshp.fi

Sisältö

« Takaisin edelliselle sivulle

5.2.2014

Maksansiirto pelastaa hengen

Maksansiirtoja tehtiin Suomessa viime vuonna ennätykselliset 56. Yhteensä maksansiirtoja on tehty jo yli 900. Maksansiirto pelastaa saajan hengen ja antaa mahdollisuuden viettää normaalia elämää. Monet palaavat työelämään.

– Tavoitteena on, että maksansiirtoja pystyttäisiin lähiaikoina tekemään 70 vuodessa. Maksasairaus voi tulla kenelle tahansa, sanoo elinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri Helena Isoniemi.

Vuonna 2010 voimaan tulleen kudoslain mukaan jokainen on mahdollinen elinluovuttaja, jos ei ole eläessään sitä vastustanut. Tehtyjen elinsiirtojen määrää ei ole kuitenkaan pystytty merkittävästi lisäämään. Joka vuosi Suomessa menehtyy elinsiirtoa odottavia. Elinluovutuskortti on edelleen paras tapa varmistaa oman tahtonsa toteutuminen.

– EU:n elinluovutuksia koskeva direktiivi tulee olla huomioituna kansallisessa laissa tämän vuoden elokuussa. Luovutussairaaloiden henkilökunnalla tulee sen mukaan olla riittävä asiantuntemus. Parhaiten tämä voitaisiin mielestäni taata nimeämällä jokaiseen luovutuskeskukseen vastuuhenkilöt, jotka vastaavat koulutuksesta ja laativat toimintaohjeet luovuttajan tunnistamisesta ja hoidosta, Isoniemi muistuttaa.

 

Maksansiirto on tehokas hoito

Yleisimmät syyt maksansiirtoon ovat autoimmuunisairaudet primaari sklerosoiva kolangitti ja primaari biliari kirroosi.

– Viidesosa maksansiirroista tehdään akuutin maksan vajaatoiminnan vuoksi. Ilman elinsiirtoa nämä dramaattisesti sairastuneet menehtyisivät, Isoniemi kertoo.

Maksansiirto on tehokas hoito. Työikäisistä 44 prosenttia palaa työhön maksansiirron jälkeen, nuoremmista ikäluokista työssä on 80 prosenttia. Maksansiirron saaneiden elämänlaatu on tutkimusten mukaan yhtä hyvä kuin muun väestön.

 

Maksansiirtoja myös lapsille

Maksansiirtoja tehdään myös lapsille. Yleisin syy on synnynnäinen sappitieatresia eli sappiteiden puutos. Suomessa noin 100 lasta on saanut uuden maksan.

 

Milja-tytöllä todettiin pian syntymän jälkeen harvinainen synnynnäinen munuaisten ja maksan monirakkulasairaus. Hän sai viisi vuotta sitten, 2,5-vuotiaana, yhdistetyn munuaisen- ja maksansiirron. Nyt hän elää normaalia pienen tytön elämää.

– Elämä sairaan lapsen kanssa on rankkaa, mutta tulvillaan suurta rakkautta. Perhettä vaikeudet ovat yhdistäneet ja vahvistaneet, sanoo äiti Katja Saraketo.

Viime syksyllä Milja aloitti koulun. Hän odottaa jo innolla toista luokkaa, koska silloin opetellaan kaunokirjoitusta.

– Kesältä odotan eniten sitä, että pääsen mökille, näen serkkuja, ja saa uida ja pomppia trampoliinilla, Milja kertoo.

Yleisöluento C-hepatiitista

Munuais- ja maksaliitto järjestää yleisöluennon C-hepatiitista ja sen hoidosta tiistaina 8. toukokuuta klo 18–19.30 Pasilan pääkirjaston auditoriossa, Kellosilta 9, Helsinki.

Mikä sairaus on C-hepatiitti? Miten C-hepatiitti vaikuttaa maksaan? Miten sitä voi hoitaa? Mitä itse voi tehdä pysyäkseen terveempänä? Mistä voi saada vertaistukea?

Asiantuntijana luennoi professori, ylilääkäri Martti Färkkilä, HUS. Tilaisuudessa on mahdollisuus tutustua Munuais- ja maksaliiton toimintaan. Tapahtuma on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Tilaisuutta tukee MSD

-----------------------------------------------------
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö
Päätoimittaja Elinehto-lehti, musili.fi
Munuais- ja maksaliitto ry
Kumpulantie 1 A/ 6.krs.
00520 Helsinki
Puh. 09 4342 2750, 040 5240 679
petri.inomaa@musili.fi
www.musili.fi

www.lahjaelamalle.fi
---------------------------------------------------------------------


Päivitetty 5.2.2014 10:49

in English

© Keskussairaalantie 19 · 40620 Jyväskylä · Puh. (014) 269 1811