Kirurgian professori Mecklinille Konrad ReijoWaara -palkinto

Julkaistu 16.11.2018 klo 14.15

Merkittävät lääketieteen tunnustukset syövänehkäisyn pioneerille sekä terveysjournalismin tutkijalle ja ammattilaiselle

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi kirurgian professori Jukka-Pekka Mecklinille maamme arvostetuimpiin lääketieteellisiin tunnustuksiin kuuluvan Konrad ReijoWaara -palkinnon. Mecklin on kansainvälisesti arvostettu perinnöllisen paksusuolisyövän tutkija ja organisoidun syövänehkäisyn uranuurtaja. Tiedottajapalkinto myönnettiin FT Ulla Järvelle, joka on terveysjournalismin tutkija, pitkän linjan terveystoimittaja ja Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri. Tiedottajapalkinnon yhteydessä ensimmäistä kertaa jaettu kunniamaininta myönnettiin Tekniikan Maailma -lehdelle, joka on ansiokkaasti uutisoinut terveydestä ja lääketieteestä tärkeälle kohderyhmälle.

Tunnustukset jaettiin Duodecimin vuosipäivän yhteydessä 16.11.2018.

Parantajasta perinnöllisen paksusuolisyövän löytäjäksi


Jukka-Pekka Mecklinin aloittaessa lääkärinuraansa syövän ei uskottu olevan perinnöllinen sairaus. Hänen käytännön lääkärin työssään tekemät ristiriitaiset havainnot johtivat hänet tutkimustyön pariin ja lopulta väitöskirjaan sekä julkaisuihin, jotka kuvasivat ensimmäistä kertaa perinnöllisen syöpäoireyhtymän. Kyseinen oireyhtymä tunnetaan nykyisin Lynchin syndroomana ja se on yleisin maailmanlaajuisesti esiintyvä perinnöllisen syövän muoto.

– Minusta piti alun perin tulla hyvä parantaja. Jouduin kuitenkin urani alkuvaiheessa erään potilaan kohdalla tilanteeseen, joka ei sopinut oppikirjatietoon.  Syöpään sairastunut potilas tiesi kohtalonsa, sillä suvussa syöpä periytyi. Tämän ei pitänyt olla mahdollista. Tästä hetkestä alkoi etsijän ura, joka myöhemmin muuttui tutkijuudeksi. Sen myötä minulle on kehittynyt kriittinen uteliaisuus havainnoida ja pohdiskella potilastyössä kohtaamiani asioita, Mecklin sanoo.

Yksi hänen tieteellisen uransa kohokohtia on ollut ihmisen DNA-korjausgeenien tunnistaminen vuonna 1993. Seuraavana vuonna Science-lehti nimesi ne vuoden molekyyleiksi ja ylisti evoluutiolle tärkeiden geenien löytymistä. Mecklin toimi vastuukirjoittajana Gastroenterology-lehdessä vuonna 2000 ilmestyneessä julkaisussa, jossa ensimmäisen kerran osoitettiin, että säännöllinen tähystysseulonta alentaa merkittävästi paksusuolisyöpäsairastavuutta ja -kuolleisuutta. Syöpätutkijana hän on korostanut syövän ainutlaatuisuutta ja ollut kirurgien keskuudessa yksilöllisen syövänhoidon edelläkävijä Suomessa. Tieteen tekeminen jatkuu edelleen syöpätutkimusryhmän johtajana ja tutkimusprofessorina.

Paitsi kansainvälisesti arvostettuna tutkijana, Mecklin on tehnyt merkittävän uran käytännön lääkärinä ja kouluttajana ja ollut useissa vastuutehtävissä kirurgista ja gastroenterologista sekä syöpään liittyvää koulutusta järjestävissä organisaatioissa. Hän on toiminut valtakunnallisen Lynchin syndrooman tutkimusrekisterin vastuulääkärinä ja -tutkijana vuodesta 1982 ja luonut systemaattisen hoitopolun kohonneen syöpäriskin henkilöiden auttamiseksi. Keski-Suomen keskussairaalasta tuli kirurgikoulutuksen suunnannäyttäjä Mecklinin toimiessa sen ylilääkärinä vuosina 1999–2011.  Sittemmin hän on toiminut Itä-Suomen yliopiston kirurgian professorina ja nykyisin Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan osa-aikaisena tutkimusprofessorina.

Terveysjournalismilla merkittävä rooli tiedon välittäjänä


FT Ulla Järvi on terveysjournalismin moniammattilainen, joka on edistänyt tutkitun terveystiedon välittämistä suurelle yleisölle niin toimittajan, tutkijan kuin kouluttajankin rooleissa. Hän opiskeli toimittajan työnsä ohessa ja väitteli tohtoriksi terveysjournalismin aihepiiristä vuonna 2011. Järvi on toiminut vuodesta 2014 lähtien Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteerinä. Hän on julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita ja yleisiä tietokirjoja terveysviestinnän kysymyksistä.

– Olen sairaan kiinnostunut taudeista ja terveydestä! Olen saanut elää Suomessa aikana, jolloin lääketiede on ottanut valtavia harppauksia. Meillä toimittajilla on siis ollut hurjasti hyvää kerrottavaa. On tultu aikaan, jolloin taudeista puhutaan avoimemmin kuin koskaan. Toisaalta meitä kaikkia hämmentää tiedon määrän hurja lisääntyminen. Kaipaankin lääkäreitä ja muita asiantuntijoita avoimeen dialogiin kansalaisten kanssa, Järvi sanoo.

Tiedottajapalkinnon ohessa ensimmäistä kertaa myönnetyn kunniamaininnan sai Tekniikan Maailma -lehti, joka on ansiokkaasti uutisoinut lääketieteestä ja terveysaiheista yleisölle, jonka perinteisesti ei oleteta seuraavan aktiivisesti terveysaiheista uutisointia.

– Tekniikan Maailma on aina ollut teknologian ja tieteen lehti. Lukijakuntamme on kiinnostunut lääketieteestä, kunhan käsittelytapa on tiedelähtöistä. Kiinnostus tieteeseen yleensä ja erityisesti lääketieteeseen on kasvussa.  Onneksi. Samaan aikaan kaikenlainen höpsismi ja uskomushumppa soluttautuu ihmisten tajuntaan salakavalasti. Tekniikan Maailmalla on velvollisuus olla mukana sitä torjumassa, sanoo päätoimittaja Reijo Ruokanen.

Konrad ReijoWaaran palkinto jaetaan vuosittain ensisijaisesti käytännön työtä tekevälle lääkärille, joka on sekä potilaiden että kollegoiden arvostama. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Duodecimin sääntöjen mukaan palkitun työtä tulee leimata korkea ammattitaito, ahkeruus, auttamisen halu, rehellisyys ja ystävällisyys.

Vuonna 1984 perustetun tiedottajapalkinnon tarkoituksena on korostaa suurelle yleisölle suunnatun tiedottamisen ja lääketieteen asiallisen popularisoinnin merkitystä. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa. Palkinto myönnetään henkilölle, ryhmälle tai yhteisölle, joka on ansiokkaasti toiminut näiden päämäärien hyväksi ja näin parantanut lääketieteen ja lääkärikunnan arvostusta suuren yleisön silmissä.