Leikkaushoidoilla voidaan parantaa vaikeista ryhtihäiriöistä kärsivien potilaiden elämänlaatua – tärkeä on tunnistaa oikeat potilaat jotka hyötyvät leikkauksesta

Julkaistu 6.3.2019 klo 12.25

Lääketieteen lisensiaatti Kati Kyrölän Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan tekemä väitöstutkimus osoittaa, että leikkaushoidoilla voidaan parantaa vaikeista ryhtihäiriöistä kärsivien potilaiden elämänlaatua useiden vuosien ajaksi. Vaikka leikkaukset olivat potilaille sekä raskaita että riskialttiita ja myös toipumisaika moneen muuhun tukirangan kirurgiaan verrattuna pitkä, useimmat vaikeista ryhtiongelmista kärsivät potilaat kokivat hyötyvänsä leikkauksesta.

Tutkimuksesta ilmenee, että ennen leikkauspäätöstä on tärkeä selvittää sekä röntgenkuvauksen avulla, että toimintakykyä ja elämänlaatua mittaavilla kyselyillä, millaisille ryhtihäiriöistä kärsiville potilaille leikkauksesta tulisi olemaan hyötyä. Leikkauksia suositellaan vain niille potilaille, joiden elämänlaatua leikkaus tulisi parantamaan. Röntgenkuvaukseen ja potilaan antamaan toimintakyky- ja elämänlaatutietoon perustuvalla kolmen muuttujan luokituksella on mahdollista sekä tunnistaa lukuisten erilaisten selkäsairauksien joukosta hoidollisesti merkittäviä ryhtihäiriöitä että helpottaa hoidon suunnittelua ja tulosten seurantaa. Pitkittynyttä selkäkipua sairastavista jopa neljänneksellä oli kohtalaisia ja yli kymmenesosalla vaikeita toimintakykyhaittaa aiheuttavia selkärangan ryhdin häiriöitä.

Tutkimuksen tueksi ja tulevaan potilaskäyttöön suomennettiin ja testattiin selän ryhtihäiriöiden hoitoon tarkoitettu elämänlaatua mittaava potilaille tarkoitettu kyselykaavake SRS-30. Kyselykaavakkeen todettiin soveltuvan hyvin suomalaisten aikuisten selkäpotilaiden käyttöön ja se on käytettävissä selkäleikattujen kansallisessa laaturekisterissä. Väitöskirjassa tutkitut potilaat olivat Keski-Suomen keskussairaalan selkäpotilaita vuosilta 2007-2016.

Ennen LL Kyrölän väitöstutkimusta Suomessa ei ollut tutkimustietoa ryhtihäiriöiden esiintyvyydestä eikä siitä, millä tavoin ryhtihäiriöt vaikuttavat ihmisten elämänlaatuun. Vaikeisiin ryhtihäiriöihin tehdyt leikkaukset ovat pieni osa n. 8000 vuosittain Suomessa tehtävästä koko rankaan kohdistuvasta kirurgiasta. Viimeaikainen tutkimus puoltaa kuitenkin lievempienkin rangan ryhdin muutosten huomioimista kaikissa kirurgisissa toimenpiteissä myöhäisongelmien vähentämiseksi.

Tutkimuksen taustaa

Eri syistä johtuva selkäkipu on maailmassa merkittävin toimintakykyä heikentävä terveydellinen haitta. Rappeutumaan liittyvät röntgenkuvissa ja vartalon asennossa havaittavat oireettomatkin ryhtimuutokset lisääntyvät iän mukana. Kasvanut eliniän odote ja suhteellisen hyväkuntoinen ikääntyvä väestö ennustavat myös selän ryhtihäiriöiden kirurgisen hoidon tarpeen kasvua. Hoidollisena ongelmana on erottaa rankaan liittyvien ryhtihäiriöiden osuus monista muista vartalon seisomatasapainoon vaikuttavista tekijöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi ikääntymisen aiheuttama lihasten ja luuston heikkeneminen, hermo- ja lihaskudosten sairaudet ja lihavuus. Myös suomenkielinen nimikkeistö kuvaamaan ryhtivirheitä on vakiintumatonta.

Lääketieteen lisensiaatti Kati Kyrölän väitöskirja Adult spinal deformity. Imaging, diagnostics and outcome tarkastetaan Helsingin yliopiston lääketieteen tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Helenius ja väitöstilaisuuden valvojana professori Ilkka Kiviranta.

Väitös ortopedian alalta

Väittelijä: LL Kati Kyrölä

Vastaväittäjänä: professori Ilkka Helenius

Väitöstilaisuuden valvoja: professori Ilkka Kiviranta

Aika ja paikka: 8.3.2019 klo 12, Vanha juhlasali, S212, Jyväskylän yliopisto