Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys

Keski-Suomen maakuntahallitus on myöntänyt 70 000 euron rahoituksen Keski-Suomen tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen selvitystyöhön. Selvityksen tekijäksi on valittu Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Koske). Selvitystyössä hyödynnetään jo pitkät perinteet omaavaa maakunnallista yhteistyötä. Parhaillaan käynnistyvä hanke toteutetaan yhdessä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Keski-Suomen seututerveyskeskuksen, Perusturvaliikelaitos Saarikan sekä maakunnan kuntien kanssa. Keski-Suomen hyvinvointialan palvelurakenne on muotoutunut vuosien määrätietoisella kehittämistyöllä ja monet sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jo nykyjärjestelmässäkin hyvin ja tarkoituksenmukaisesti.

Lähtökohtana ovat maakunnan asukkaiden tarpeet

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen tavoite on löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palvelevia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapoja ja -malleja. Mallien tulee olla niin joustavia, että ne soveltuvat maakunnan eri alueille. Palvelurakennemallien tulisi vastata niin jyväskyläläisen kuin pihtiputaalaisenkin tarpeisiin.

Lähtökohtana on, että arkielämän välttämättömät ja usein käytetyt palvelut löytyisivät läheltä asiakkaiden asuinalueita ja arkisia elämänpiirejä. Palveluiden rakenteet ja organisointi palvelevat näitä perustavoitteita.

Selvitystyössä hyödynnetään jo olemassa olevaa tutkimustietoa ja tilastoaineistoa ja tehdään yhteistyötä muun maakunnallisen sekä valtakunnallisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kanssa. Ajankohtaista aineistoa kerätään tarpeen mukaan kyselyin sekä kunta- ja asiantuntijatapaamisissa. Tärkeänä menetelmänä on työryhmätyöskentely.

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta on viime vuosina kehitetty osana kunta- ja palvelura-kenneuudistusta (Paras-hanke). Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on määräaikainen, suunnittelua ohjaava puitelaki, jonka voimassaolo päättyy vuoden 2012 lopussa.

Selvitystyön tärkeitä lähtökohtia ovat puitelakiin todennäköisesti tehtävä tarkennus sosiaali- ja terveydenhuollon syvenevästä yhteistoiminnasta, terveydenhuoltolakiluonnos ja sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen. Terveydenhuoltolakiesityksen myötä nousee esille esimerkiksi kysymys hoitopaikan valinnanvapauden laajenemisesta ja sen vaikutuksesta palvelujärjestelmään. Terveydenhuoltolakiluonnoksessa kaavailtu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä tiiviimpi yhteistyö on jo Keski-Suomessa toteutunut mm. yhteisenä yöpäivystyksenä sekä laboratoriotoimintojen ja lääkehuollon yhdistämisenä. Myös uudessa laissa olevaa sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirikohtaista järjestämistä ollaan jo suunnittelemassa.

Kehittämisen kohteena ovat erityisesti vanhusten ja monenlaista hoitoa ja tukea tarvitsevien palvelut

1990-luvulla aloitettu palvelurakenteen muutostyö laitoshoidosta avopainotteiseen asumiseen on Keski-Suomessa edennyt monilta osin hyvin, mutta erityisesti vanhustenhuollossa joudutaan edelleen kiinnittämään paljon huomiota laitosmaisen palvelurakenteen purkamiseen.

Palvelurakenteen kokonaisuudessa ovat mukana kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Selvitystyössä kiinnitetään huomio erityisesti ikääntyvän väestön palveluiden järjestämiseen. Toisena kipupisteenä ovat väestöryhmät, jotka käyttävät eniten palveluita, kuten esimerkiksi pitkäaikaissairaat tai monia eri tukimuotoja tarvitsevat kansalaiset. Useiden eri auttajatahojen ja palveluorganisaatioiden kanssa asioiminen on usein hankalaa - joskus jopa ristiriitaista. Palvelut järjestyvät joustavimmin ja edullisimmin silloin, kun asiakas saa palvelut yhdestä paikasta Tavoitteena on lisätä palveluprosessien suunnitelmallisuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Laaja-alainen kunnallinen sosiaalipolitiikka tukee kuntalaisten omatoimisuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallista palvelumallia suunniteltaessa nostetaan esille myös kysymys kunnallisten hyvinvointipalveluiden laajemmasta kokonaisuudesta sekä kansalaisten omatoimisuuden tukemisesta. Palvelutarvetta voidaan vähentää mm. hyvällä kaavoituksella, asuntosuunnittelulla, liikennejärjestelyillä, kirjastopalveluilla, kulttuuritoiminnalla ja liikuntapalveluilla. Kansalaistoimintaa, kuntayhteisön ja asuinalueiden yhteisöllisen toiminnan edellytyksiä luomalla ja tukemalla tuetaan osaltaan asukkaiden omia voimavaroja selviytyä

Työryhmä

Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksestä vastaa viiden hengen työryhmä:

Johtaja Jouko Isolauri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, hankkeen vastuullinen johtaja
Johtaja Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, hankkeen koordinaattori
Muutosjohtaja Risto Kortelainen, Jyväskylän kaupunki
Toimitusjohtaja Reijo Räsänen, Keski-Suomen seututerveyskeskus
Ylilääkäri Jorma Teittinen, päivystyksen toimialue, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Tavoitteena on että selvitystyö valmistuu kesäkuun 2011 loppuun mennessä. Selvitystyön etenemisestä tiedotetaan mm. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (www.koskeverkko.fi) sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kotisivujen (www.ksshp.fi) kautta.

Hankkeen materiaalia

Hankesuunnitelma ja väliraportit:

Maakunnalliset tilaisuudet:

Asiantuntijatyöparien raportit:

Keski-Suomen alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi 2010 - 2015:

Tilastoja Keski-Suomesta: