Tietoa sädehoidoista

Lääkärin vastaanotto

Kaikki sädehoitoyksikköön tulevat potilaat tulevat hoitoon lääkärin lähetteellä. Lääkärin vastaanottoaika ilmoitetaan potilaille kirjallisesti. Ensimmäisellä käyntikerralla käydään tarkasti läpi potilaan sairauden kulku sekä tiedustellaan hoidon kannalta tarpeelliset taustatiedot.

Lääkäri suorittaa kliinisen tutkimuksen, jonka perusteella tehdään varsinainen hoitopäätös mahdollisista säde- ja solunsalpaajahoidoista. Se millainen yhdistelmä valitaan, riippuu kyseessä olevasta sairaudesta. Sädehoitopotilaalla voi olla pelkästään sädehoito tai sädehoitoa yhdistettynä solunsalpaajahoitoihin.

Käynnin yhteydessä lääkäri keskustelee potilaan kanssa valitun hoidon merkityksestä sairauteen ja hoidolla saavutettavasta hyödystä. Lääkäri selvittää myös mahdolliset sädehoidon sivuvaikutukset potilaalle.

Sädehoidon suunnittelu


PET_TT_laite_sadehoito















Sädehoitoyksikössä on käytössä PET-TT-kuvauslaitteisto.

Ennen sädehoitojen alkua potilaille tehdään tietokonetomografiakuvaus. Kuvaus on röntgenkuvaus, jossa otetaan poikkileikekuvia hoidettavalta alueelta. Kuvauksen tarkoituksena on kuvata alue, jolle annetaan sädehoitoa. Kuvien perusteella tehdään tarkka ja yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka mukaan varsinainen hoito toteutetaan. Kuvauksessa ei käytetä varjoainetta.

Pään ja kaulan alueen hoidoissa käytetään kasvoille asetettavaa maskia. Maski tehdään potilaalle ennen kuvausta sädesairaalassa. Maskin teossa on mukana kaksi röntgenhoitajaa. Maskin tarkoituksena on pitää pää mahdollisimman liikkumattomana sädehoidon aikana.

Tietokonetomografiakuvauksen yhteydessä röntgenhoitaja käy potilaan kanssa alkukeskustelun. Keskustelussa käydään läpi mm. sädehoidon toteutusta ja sivuoireita sekä potilaan nykyvointia. Tässä yhteydessä potilas voi myös kysellä hoitoonsa liittyvistä asioista.

Kuvauksessa potilas makaa kuvauspöydällä yleensä selällään. Röntgenhoitajat asettelevat potilaan kuvausasentoon, kuvauksen aikana pöytä liikkuu kohti kuvausaukkoa. Kuvauksen yhteydessä iholle tatuoidaan hoidon asettelupisteet. Aikaa kuvaukseen keskusteluineen menee noin puoli tuntia.

Yksilöllinen sädehoidon annossuunnitelma

Jokaiselle potilaalle laaditaan tietokonetomografiakuvien perusteella yksilöllinen annossuunnitelma. Annossuunnitelma laaditaan yhteistyössä lääkärin, fyysikon ja röntgenhoitajan kanssa.

Ennen suunnitelman laatimista tietokonetomografiakuvista määritellään tarkasti hoitoalue sekä kriittisten elinten sijaintipaikat. Sädehoitosuunnitelmaa tehtäessä valitaan hoitokone, säteilylaji, energia sekä kenttien suunnat ja paikat hoitoa varten.

Suunnitelman avulla pyritään mahdollisimman tarkasti välttämään terve kudos ja suuntaamaan hoito syöpäkudosta sisältävälle alueelle. Myös kriittisten elinten suojaus määritellään suunnitelman tekovaiheessa.

Suunnitelman tekeminen kestää hoitokohteesta riippuen noin 5-15 päivää.

Sädehoidon toteutus

Ennen sädehoidon alkua röntgenhoitaja kertoo hoitotapahtuman kulusta potilaalle. Itse sädehoito kestää kerrallaan korkeintaan muutaman minuutin, mutta kaikkiaan sädehoitokäyntiin on hyvä varata aikaa noin 15–20 minuuttia. Hoidon aikana potilas on hoitohuoneessa yksin, mutta hoitajat seuraavat kuvamonitoreiden ja ääniyhteyden avulla hoitoa koko ajan. Sädehoidon aikana koneesta kuuluu sirinää, mutta sädehoitoa ei voi tuntea.

Sädehoitoa annetaan erisuuruisina, ennalta määriteltyinä annoksina yhdestä tai useammasta suunnasta. Samaa kohdetta hoidetaan usealla eri hoitokerralla. Asettelu tehdään hoitosuunnitelman ja iholla olevien merkkien mukaan niin, että jokaisella kerralla pystytään toistamaan haluttu hoito. Sädehoidon aikana on tärkeää olla paikallaan asetetussa asennossa. Hoidon aikana sädehoitolaite on joko paikallaan tai pyörii potilaan ympärillä (RapidArc-hoito). Osa hoidoista toteutetaan hengityspidätyksessä (DIBH-hoito)

Sädehoidon kulkua seurataan tietokonejärjestelmällä monella tavalla. Tietokone varmistaa asettelun oikeellisuuden, seuraa hoidon aikana annettavaa annosta ja kerää tiedot jokaisesta hoitokerrasta. Lisäksi jokainen hoitotapahtuma kirjataan potilaan omaan hoitokorttiin.

Hoidon päätyttyä lääkäri kertoo jatkohoidosta ja seurannasta.