Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku

Tästä löydät tietoa keuhkosyövästä, sen hoidosta ja seurannasta.
Hoitopolkuun on kuvattu yleisin hoidonkulku KSSHP:ssä.

Voit lukea aiheista lisää klikkaamalla kutakin osiota.

Keuhkosyövän oireet ja toteaminen

Keuhkosyöpä on Suomessa kolmanneksi yleisin syöpäsairaus. Keuhkosyöpä on yleisnimitys erilaisille keuhkoperäisille syöpäsairauksille, joiden ennuste ja mahdolliset hoidot eroavat toisistaan. Keuhkosyövät voidaan jakaa kahteen pääryhmään eli ei-pienisoluiseen ja pienisoluiseen keuhkosyöpään. Näistä selvästi yleisin tyyppi on ei-pienisoluinen syöpä, joka voidaan vielä jakaa eri alamuotoihin sen perusteella, minkälaisesta solukosta pahanlaatuiset syöpäsolut ovat lähteneet kasvamaan.

Keuhkosyövän merkittävin riskitekijä on tupakointi ja se aiheuttaa yhdeksän kymmenestä keuhkosyöpätapauksesta. Muita tunnettuja riskitekijöitä ovat tupakoinnin lisäksi asbestialtistus ja erilaiset ympäristötekijät. Osa keuhkosyövistä kehittyy kuitenkin tupakoimattomille eikä selkeitä riskitekijöitä taustalta aina löydetä.

Keuhkosyöpä on usein alkuvaiheessa oireeton. Keuhkosyövän oireet alkavat tyypillisesti vasta taudin edetessä ja tavallisimpia oireita ovat hengenahdistus, yskä sekä kivut rintakehän alueella. Myös veriysköksiä tai toistuvia keuhkoinfektioita voi esiintyä. Keuhkosyövän oireisiin liittyy lisäksi myöhemmässä vaiheessa myös usein yleisoireita kuten laihtumista, ruokahaluttomuutta, väsymystä ja kuumeilua.

Keuhkosyövän alkuselvittely tehdään tavallisesti terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Keuhkosyöpää epäiltäessä otetaan ensisijaisena tutkimuksena keuhkojen röntgenkuva ja mahdolliset oireet kartoitetaan tarkasti. Keuhkokuvan ja oireiden perusteella lääkäri tekee lähetteen keuhkosairauksien poliklinikalle jatkotutkimuksia ja -selvittelyä varten. Keuhkosyövän diagnoosi varmistetaan erikoissairaanhoidossa tehtävien jatkotutkimuksien perusteella.

Keski-Suomen syöpäyhdistys
Keuhkosyöpäpotilaan opas

Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolkuun sisältyy aina jonkin verran odottamisvaiheita lähetteiden ja tutkimustulosten käsittelyn vuoksi. Epäily keuhkosyövästä on ymmärrettävästi huolestuttava asia ja etenkin toteamis- ja diagnoosivaiheessa omille huolille ja peloille jää paljon tilaa, sillä epätietoisuutta on vielä niin paljon. Huolet voivat vaikuttaa merkittävästi elämän eri osa-alueisiin ja sen takia onkin tärkeä pyytää tarvittaessa apua omien tunteiden käsittelyyn. Usein hoitosuunnitelman selkiytyminen ja hoitojen aloitus kuitenkin rauhoittavat mieltä ja vähentävät epätietoisuutta. Hyvä ja selkeä potilasohjaus ja tiedon antaminen myös auttavat sinua sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja antavat turvallisuuden tunnetta.

Syöpäjärjestöjen maksuttomaan neuvontapalveluun voit ottaa yhteyttä arkipäivisin kaikissa hoitopolun vaiheissa. Keski-Suomen alueella voit myös soittaa Kriisikeskus Mobileen.

Keuhkolääkärin vastaanotto keskussairaalassa

Keuhkosairauksien poliklinikalla käsitellään lääkärin tekemä lähete mahdollisimman nopeasti. Lähetteen tietojen perusteella määritetään tarvittavat jatkotutkimukset, jotka tehdään tavallisesti jo ennen lääkärin vastaanottoa. Etukäteen tehtäviä tutkimuksia ovat tyypillisesti ylävatsan ja keuhkojen tietokonekuvaus, keuhkojen röntgenkuva, erilaiset verikokeet sekä keuhkojen toimintakykyä mittaavat spirometria- ja diffuusiokapasiteettitutkimukset. Lähetteen käsittelyn jälkeen saat tutkimusajat postitse.

Keuhkosairauksien poliklinikan yhteystiedot
Tietokonetomografia (TT) Keuhkot ja ylävatsa
Spirometria ja/tai diffuusiokapasiteetti

Lääkärin vastaanottoaika tulee keuhkosairauksien poliklinikalle noin kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta. Tavoitteena on kuitenkin saada sinulle vastaanottoaika jo 2-3 viikon sisällä. Keuhkopoliklinikan ensikäynnillä tapaat lääkärin sekä hoitajan ja käynnin kesto on tavallisesti noin 45 minuuttia. Vastaanotolla tehdään jatkosuunnitelma edeltävästi tehtyjen tutkimusten perusteella ja aloitetaan tarkemmat selvittelyt sairauden tyypin ja levinneisyyden suhteen.

Keuhkosyöpä voidaan jakaa eri alatyyppeihin ja tarkemman diagnoosin selvittämiseen vaaditaan kudosnäyte. Eri keuhkosyöpätyypejä hoidetaan eri tavoin, jonka vuoksi tarkempi määritys on tärkeää hoitojen suunnittelun  kannalta. Kudosnäyte tuumorimuutoksesta voidaan ottaa röntgenissä ultraääni- tai tietokonekuvaus-ohjatusti hoitokeskuksen kautta. Tällöin näyte otetaan karkeaneulanäytteenä. Kudosnäyte voidaan ottaa tarvittaessa myös bronkoskopiassa eli keuhkoputkien tähystyksessä. Bronkoskopia tehdään Kirurgian poliklinikalla keuhkolääkärin toimesta.

Kudosnäytteet toimitetaan patologian laboratorioon ja tulokset tulevat noin 1-2 viikon kuluessa. Tulosten odottaminen voi ymmärrettävästi tuntua raskaalta, mutta hoitojen onnistumisen kannalta tarkemman syöpätyypin määrittäminen on tärkeää.

Tutkimustulosten valmistuttua sinulle varataan uusi lääkärin vastaanottoaika. Tällöin tulosten perusteella tehdään tarkempi jatkohoidon suunnitelma ja keuhkolääkäri tekee lähetteen yksilöllisesti tilanteen mukaan joko kirurgialle tai syöpätaudeille. Jokaisen uuden keuhkosyöpäpotilaan tapausta käsitellään tulosten valmistuttua myös moniammatillisessa kokouksessa, jossa ovat mukana keuhkolääkäri, kirurgi, syöpätautien erikoislääkäri sekä radiologi.

Usein jatkohoito tapahtuu syöpätaudeilla, sillä keskimäärin vain noin yksi viidestä potilaasta hyötyy leikkaushoidosta. Leikkaushoito on vaihtoehto yleensä vain ei-pienisoluiselle keuhkosyövälle silloin kun tauti ei ole levinnyt keuhkojen ulkopuolelle.

Kirurgin ja hoidonohjaajan vastaanotto

Leikkaushoito on keuhkosyövän ensisijainen hoitomuoto, mikäli syöpä ei ole edennyt liian pitkälle. Keskeisiä asioita leikkaushoidon mahdollisuutta arvioitaessa ovat levinneisyyden lisäksi potilaan suorituskyky ja yleisvointi sekä jäljelle jäävä keuhkokapasiteetti. Jos tutkimusten perusteella leikkaushoito on mahdollinen, saat ajan kirjeitse kirurgian poliklinikalle noin 1-2 viikon päästä lähetteen saapumisesta.

Kirurgian poliklinikalla tapaat samalla käynnillä sekä lääkärin että hoidonohjaajan. Lääkäri kertoo sinulle leikkausmenetelmästä ja käy kanssasi läpi leikkaukseen liittyviä riskejä. Hoidonohjaaja puolestaan antaa sinulle leikkausajan ja siihen liittyvät tutkimusajat. Hän myös kertoo sinulle leikkaukseen valmistautumisesta sekä leikkauksen jälkeisestä toipumisesta. Esitietojen huolellinen täyttäminen nopeuttaa leikkausvalmisteluja ja oma ajankohtainen lääkelista on myös hyvä ottaa käynnille mukaan.

Kirurgian poliklinikan yhteystiedot
Opas leikkaukseen tulevalle
Preoperatiivisen yksikön yhteystiedot

Leikkaushoito

Keuhkosyöpäpotilaiden leikkaukset tehdään pääasiassa Leiko-mallin mukaisesti. Leiko-toimintamallilla tarkoitetaan sitä, että potilas tulee leikkauspäivän aamuna sairaalaan suoraan omasta kodista. Leikkauspäivänä tulet saamasi ohjeistuksen mukaisesti preoperatiiviseen yksikköön, jossa leikkausvalmistelut tehdään.

Keuhkosyöpäleikkauksen tavoitteena on poistaa näkyvä kasvain ja lisäksi riittävästi tervettä kudosta taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi. Yleisin toimenpide on kasvaimen sisältämän keuhkolohkon poisto. Jos kasvain on pieni, saattaa riittää lohkon osan, eli keuhkojaokkeen poisto. Jos kasvain taas ulottuu useamman lohkon alueelle, koko keuhko poistetaan. Ensisijaisesti pyritään tähystysleikkaukseen, mutta myös avoleikkauksia tehdään tarvittaessa.

Leikkauksen jälkeen sinut siirretään seurantaan heräämöön ja voinnin salliessa osastolle. Leikkauksen jälkeen rintaonteloon jää tilapäisesti laskuputki eli pleuradreeni, joka poistaa ylimääräisen ilman sekä eritteen leikkausalueelta. Dreeni on yhdistettynä imulaitteeseen. Dreeni poistetaan, kun ilmavuoto on loppunut ja eritys vähentynyt.

Tähystyksenä tehty keuhkoleikkaus
Avoleikkauksena tehty keuhkoleikkaus
Operatiivisen osaston 15 yhteystiedot

Fysioterapia

Fysioterapeutti ohjaa osastolla hengitysharjoituksia, joita voit tehdä aktiivisesti omatoimisesti. Hengitysharjoituksia ovat esimerkiksi PEP-puhallukset eli vastapainepuhallukset. Puhalluksilla on tarkoitus tehostaa keuhkojen tuulettumista ja irrottaa limaa keuhkoputkista. Kun vettä sisältävään pulloon puhalletaan ilmaa, syntyy vastapaine, joka avaa keuhkoputkien haaroja. Tämän myötä lima lähtee liikkeelle ja sitä on helpompi yskiä pois.

Sisäänhengitysharjoittelu esim. Volumetric exerciser-laitteella harjoittaa hengityslihaksia ja mittaa sisäänhengityksen tilavuutta. Syvä hengitys on tärkeä osa hengitystoimintaa.

Puhalluspulloharjoittelu
Sisäänhengitysharjoittelu Volumetric exerciser-laitteella

Jälkitarkastus

Leikkauksen jälkeinen kontrolliaika tulee kirurgian poliklinikalle noin kuukauden kuluttua leikkauksesta. Kontrollin jälkeen hoito jatkuu joko keuhkosairauksien poliklinikalla tai syöpätaudeilla.

Sairaalasta kotiutuminen

Syöpätautien lääkärin vastaanotto

Keuhkosyövän hoitojen suunnittelu aloitetaan tavallisesti syöpätautien poliklinikalla. Mikäli kohdallasi on päädytty leikkaushoitoon, tulet vastaanotolle vasta leikkauksesta toivuttuasi. Vastaanotolla tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma keuhkosyövän tyypin ja sen levinneisyyden perusteella. Suunnitelmaa tehdessä huomioidaan myös yleisvointisi ja omat toiveesi. Mahdollisia hoitovaihtoehtoja ovat solunsalpaajahoidot, sädehoito sekä täsmälääkitys ja immunologiset hoidot. Eri hoitovaihtoehtoja voidaan myös yhdistää toisiinsa.

Syöpätautien lääkäri kirjoittaa sinulle sairaslomaa tarpeen mukaisesti ja hän keskustelee kanssasi myös kokemistasi oireista. Hyvä oireenmukainen hoito on aina keskeinen osa keuhkosyövän hoitoa ja tarvittaessa sinulle määrätään reseptit oireiden lääkehoitoa varten.

Syöpätautien poliklinikan yhteystiedot

Ensikäynnin yhteydessä tapaat lääkärin lisäksi myös sairaanhoitajan, joka ohjaa sinulle mahdolliset hoitoihin liittyvät esilääkitykset. Sairaanhoitaja kertoo sinulle myös alustavasti lääkkeiden sivuvaikutuksista ja antaa kotihoito-ohjeita oireiden helpottamiseksi. Saat sairaanhoitajalta myös ensimmäisen hoitoajan hoitokeskukseen mikäli tarkoituksena on aloittaa suonensisäiset solunsalpaajahoidot tai immunologiset hoidot.

Syöpähoidon tavoitteet riippuvat keuhkosyövän tyypistä ja levinneisyydestä. Hoitojen tavoitteena voi esimerkiksi olla parantava hoito, jonka tarkoituksena on nimensä mukaisesti parantaa sairaus pysyvästi. Jos taas parantavaan hoitoon ei ole mahdollisuutta voidaan tällöin antaa jarruttavaa hoitoa, jonka tavoitteena on hidastaa tai pysäyttää keuhkosyövän etenemistä ja estää sairauden pahenemista mahdollisimman pitkään. Levinneen keuhkosyövän hoidot ovat tavallisesti jarruttavia hoitoja ja yleensä vain paikallinen tauti voidaan parantaa.

Syöpähoidot

Avaa lisätietoja klikkaamalla kuvaa

Hoitojen aikana huomioitavaa Solunsalpaajahoito Sädehoito Muut hoidot
 Sädehoito

Seuranta

Keuhkosyövän seurantavaihe on yksilöllinen. Parantavaan hoitoon tähtäävien hoitojen jälkeen seuranta siirtyy tavallisesti keuhkosairauksien poliklinikalle, jolloin seuranta-aika on noin 5 vuotta. Muissa tapauksissa seuranta ja seurantaväli suunnitellaan tapauskohtaisesti. Seurantakäynneillä käydään läpi vointiasi ja mahdollisia oireita. Tavallisesti seurantakäyntejä edeltävästi otetaan myös verikokeita sekä tehdään tarvittaessa kuvantamistutkimuksia.

Keuhkosyöpä voi olla laajalle levinnyt jo toteamisvaiheessa tai se voi edetä tilanteeseen, jossa sairauden etenemiseen ei voida enää syöpähoidoilla vaikuttaa. Tällöin siirrytään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitolinjaan, jonka tavoitteena on mahdollisimman hyvän elämänlaadun ylläpitäminen ja oireiden lievitys. Parantumattoman keuhkosyövän hoito voi siirtyä jossain hoidon vaiheessa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tai voinnin seuraamista jatketaan esimerkiksi sädesairaalassa sijaitsevalla palliatiivisella poliklinikalla.

Linkkejä