Keskenmeno

-elämän kokoinen menetys

 

Keskenmeno

Keskenmeno on hyvin yksilöllinen kokemus. Kaikkea sairaalassa annettavaa tietoa ja tukea ei ehkä kykene vastaanottamaan juuri tällä hetkellä ja monet kysymykset saattavat nousta mieleen vasta myöhemmin. Toivon mukaan tämä lehtinen auttaa sinua käsittelemään keskenmenoasi ja antaa sinulle tukea sen aiheuttamien tunteiden läpikäymisessä sekä rohkaisee sinua tarvittaessa hakemaan apua.

Mitä keskenmenolla tarkoitetaan?

Keskenmenolla tarkoitetaan raskauden keskeytymistä ennen 22. raskausviikon päättymistä. Suurin osa keskenmenoista tapahtuu alkuraskaudessa, eli ennen kuin 12 raskausviikkoa on täynnä. Osa raskauksista keskeytyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa, kuukautisten tullessa näin muutaman päivän myöhässä. Keskenmeno on yleisin raskauskomplikaatio ja 10 – 15 % raskauksista, joissa kuukautiset ovat olleet vähintään kaksi viikkoa myöhässä, päätyy keskenmenoon

Miksi keskenmenoja tapahtuu?

Keskenmenot ovat yleisiä, eikä niille aina löydy nykymenetelmillä selitystä, siksi keskenmenoa ei ole syytä kokea henkilökohtaisena epäonnistumisena. Keskenmeno johtuu yleensä siitä, että joku tekijä estää raskauden etenemisen.

Keskenmenot voivat johtua sikiön perimästä tai raskaana olevan elimistön ongelmista. Useimmiten keskenmeno johtuu hedelmöittyneestä munasolusta, jonka kehitys häiriintyy tuntemattomasta syystä. Alkiossa voi olla jokin geeni- tai kromosomihäiriö tai se voi olla epämuodostunut.

Yksi keskenmeno ei lisää keskenmenoriskiä seuraavassa raskaudessa. Useimmiten niille ei voida tehdä mitään ja siksi keskenmenoon johtavia syitä tutkitaan vasta kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen. Toistuvista keskenmenoista kärsineistä pareista suurimmalla osalla ei löydetä selvää syytä keskenmenoihin ja raskauden onnistuminen ilman lapsettomuushoitoa on suurimmalle osalle todennäköistä.

Mitä keskenmenon jälkeen?

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on keskenmenon jälkeen tärkeää. Tulehdusvaaran vuoksi puhtaudesta tulee huolehtia hyvin jälkivuodon aikana. Alapesu tehdään pelkällä vedellä ja tamponeja ei tule käyttää. Vaihda puhdas side säännöllisesti. Uutta raskautta suositellaan yritettäväksi vasta seuraavien normaalien kuukautisten jälkeen.

Jälkivuoto kestää noin 1 - 4 viikkoa riippuen siitä onko keskenmeno hoidettu seurannassa, lääkkeellisesti vai kaavinnalla. Jos jälkivuoto muuttuu yhtäkkiä runsaammaksi tai siinä on hyytymiä tai pahaa hajua, tai jos sinulle nousee kuume, ota yhteyttä omaan terveyskeskukseesi.

Keskenmenon jälkitarkastus on viiden viikon kuluttua omassa terveyskeskuksessa joko verikokeella tai vastaanotolla. Ohjeet tarvitsemastasi jälkitarkastuksesta sovitaan sairaalasta/poliklinikalta kotiutuessasi. Tiedot saamastasi hoidosta lähetetään sovittuun jälkitarkastuspaikkaan. Jälkitarkastuksessa varmistetaan, että olet toipunut keskenmenostasi ja elimistösi on palautunut ennalleen.

 

Mitä tunteita keskenmeno sinussa herättää?

Sinulla on oma ainutlaatuinen ja henkilökohtainen kokemuksesi keskenmenosta. Keskenmeno voi aluksi tuntua sinusta epätodelliselta tai niin ahdistavalta, että haluat torjua ja kieltää sen. On aivan luonnollista tuntea voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, tuskaa, ahdistusta ja epätoivoa sekä syyllisyyttä, vihaa, masennusta ja tyhjyyttä. Usein tunteet purkautuvat itkuna.

Myös kehosi voi reagoida keskenmenoon eri tavoin. Tyypillisiä tuntemuksia ovat mm. ruumiillinen kipu, tuska, paha olo ja tyhjyyden tunne sekä vapina, huimaus ja väsymys. On tärkeää tunnistaa ja ilmaista omat tuntemukset, sekä hyväksyä ne sillä hetkellä osaksi omaa reagointiasi.

 

 

 

Mikä on sinun tapasi selviytyä?

Keskenmenon kokeminen on aina yksilöllistä ja toipuminen vie oman aikansa. Usein keskenmeno tulee yllättäen eikä surun voimakkuus ja suremisen kesto ole verrattavissa raskauden kestoon. Keskenmenoon kuuluu konkreettinen lapsen menetys ja siitä toipuminen vie oman aikansa.

Keskenmenosta puhuminen voi helpottaa oloa. Menetyksestä voi puhua puolison, ystävien, perheenjäsenten tai toisten keskenmenon kokeneiden kanssa. Tärkeää olisi, että parisuhteen molemmat osapuolet voisivat puhua menetyksestä myös keskenään.

Jos keskenmenosta puhuminen on sinulle vaikeaa, on olemassa myös muita tapoja ilmaista tunteita. Kirjoittaminen, lukeminen, luonnossa liikkuminen, maalaaminen, musiikin kuuntelu tai käytännön toiminta ja arkirutiinit, kuten työ, opiskelu, harrastukset ja perhe voivat tukea selviytymistäsi. Tärkeintä on löytää oma tapasi selviytyä.

Keskenmenon kokeneet voivat hiljentyä syntymättömien lasten muistelupaikassa Mäntykankaan hautausmaalla (ent. Seppälän hautausmaa).Kappelin takana, uurnametsä-hautausmaan keskusaukiolla sijaitseva Hietakehto on tarkoitettu muistelupaikaksi niille, jotka ovat menettäneet lapsensa odotusaikana niin aikaisin, ettei tavanomaista hautausta ole suoritettu. Hietakehto koostuu keskusaukion muuriin kiinnitetystä laatasta, jossa on sanat "Lapselle, jota emme saaneet”, ja sen edessä olevasta muistelukivestä. Hietakehdossa voi myös kohdata toisia saman asian kokeneita ihmisiä.

Seuraava raskaus?

Uuden raskauden yrittäminen on ajankohtaista sitten kun menetyksestä on toivuttu. Kuukautiset alkavat yleensä 3 - 5 viikon kuluttua keskenmenosta. Uutta raskautta voi yrittää yrittää yksien normaalien kuukautisten jälkeen. Henkinen toipuminen vie yleensä kauemmin aikaa. Yksi keskenmeno ei sulje pois mahdollisuutta toiseen, mutta on todennäköisempää, että seuraava raskaus onnistuu.

Milloin ja mihin ottaa yhteyttä?

Mikäli sinulle jäi jotain kysyttävää keskenmenoon liittyen, voit ottaa yhteyttä oman alueen neuvolaan, Keski-Suomen keskussairaalan naistentautien poliklinikalle tai naistenosastolle. Yhteyttä voi myös ottaa oman alueen depressiohoitajaan, mielenterveystoimistoon tai seurakuntaasi jos epäilet omia selviytymismahdollisuuksiasi tai keskenmeno vaivaa sinua kohtuuttoman paljon.

Jyväskylässä Kriisikeskus Mobile tarjoaa keskusteluapua 24h/vrk sekä puhelimitse, että paikan päällä.

 

Naistentauti-ja äitiysyksikkö ,Sairaala Nova

klo 8.00 - 15.00 p. 014  269 1023

Synnytysvastaanotto, Sairaala Nova

päivystysaika p. 014  269 1204

Kriisikeskus Mobile, Matarankatu 2 (D-ovi),40100 Jyväskylä

p.  044 7888470

https://kriisikeskusmobile.fi/

 

 

Kirjallisuutta ja linkkejä keskenmenoon liittyen:

 

Järvi, Ulla. 2007. Syntymätön –Tietoa ja kokemuksia keskenmenosta. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Lähteenmäki, Kerttu. 2005. Keskenmeno –yli 40 tositarinaa.

Simpukka-yhdistys (ent. Lapsettomien tuki ry)