Usein kysytyt kysymykset: Imetys ja vauva-aika

Tällä sivulla on koottuna usein kysyttyjä kysymyksiä imettämiseen ja vauva-aikaan liittyen. Jos etsit jotakin tiettyä asiaa, voit hakea sivustolta näppäinyhdistelmän ctrl + F ja hakusanan avulla.

Milloin minulla on jälkitarkastus?

Äidin jälkitarkastus on noin 6-12 viikon kuluttua synnytyksestä omassa neuvolassa.

Kauan jälkivuoto kestää?

Jälkivuoto kestää keskimäärin 6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Ensimmäisinä päivinä jälkivuoto on veristä ja huomattavasti runsaampaa kuin kuukautisvuoto. Vähitellen vuoto niukkenee ja muuttuu rusehtavaksi. Saat lisätietoa tästä linkistä.

Apua imetykseen

Jos sinulla on kysymyksiä liittyen imetykseen tai koet siihen liittyen joitakin hankaluuksia, ota yhteyttä oman neuvolasi terveydenhoitajaan. Voitte keskustella asiasta ja tarvittaessa terveydenhoitaja voi tehdä lähetteen imetyspoliklinikalle. Lisätietoa saat ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivulta 27 ja tästä linkistä.

Miten hoidan arkoja rinnanpäitä?

Pieni arkuus rinnanpäissä on normaalia ensimmäisten päivien aikana. Tämä johtuu kohonneesta prolaktiinihormonitasosta. Paras hoito rinnanpäihin on imetyksen jälkeinen maitopisara, jonka annetaan kuivua rinnanpäähän. Imetysasentoja on hyvä vaihdella eri imetyskerroilla. Tällöin rinta tyhjenee tasaisesti ja rinnanpäähän kohdistuva rasitus ei tule vain yhdestä suunnasta. Joskus imetyksen alussa ensimmäiset imut voivat tuntua kivuliailta. Jatkossa imetyksen ei tule sattua. Vauvan väärä imuote saattaa aiheuttaa kipua ja vaurioittaa rinnanpäitä. Tarkista tällöin vauvan imuote ja imetysasento. Tarvittaessa oman neuvolan terveydenhoitajasi voi auttaa asiassa. Lisätietoa löydät ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivulta 22.

Mistä voin saada ohjausta, jos en halua imettää vauvaani?

Joskus äiti ei imetä vauvaansa. Tällöin sinulle ohjataan synnytysvuodeosastolla, kuinka syötät vauvaasi pullosta. Oman neuvolasi terveydenhoitajalta saat tarvittaessa ohjausta, tukea ja neuvontaa. Lisätietoa tarjoaa Väestöliittoja Imetyksen tuki ry.

Mitä on herutushieronta?

Imetyksen alussa on hyvä hieroa rintoja kevyesti noin 30 sekunnin ajan. Näin oksitosiinihormonin eritys ja maidonheruminen käynnistyy jo ennen vauvan rinnalle tuloa. Tällöin vauvan tarvitsee käyttää vähemmän energiaa imemiseen, eivätkä rinnanpäät joudu niin kovalle rasitukselle. Herutushierontaa voi käyttää myös ennen lypsämistä. ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta löydät lisätietoa sivulta 19.

Millainen on hyvä imuote?

Hyvässä imuotteessa nännipiha on alaleuan puolelta kokonaan ja yläleuan puolelta lähes kokonaan lapsen suussa. Lapsen imiessä huulet ovat kääntyneet ulospäin rullalle. Kieli on alahuulen päällä. Lapsen leuka on äidin rinnassa kiinni, myös nenä voi koskettaa rintaa. Leuan liike ulottuu korviin saakka. Lisätietoa löydät ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivulta 11. Lisätietoa saat klikkaamalla tästä linkistä.

Mitä teen, kun vauvalla on imemislakko?

Jos vauva lakkoilee rinnalla, kokeile vaihtaa imetysasentoa ja imetyspaikkaa. Myös siitä voi olla apua, että otat vauvan rinnalle unisena. ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasessa on sivuilla 12 ja 13 kuvia eri imetysasennoista. Lisätietoa saat myös tästä linkistä.

Millainen imetysasennon tulisi olla?

Imetysasennon tulee olla hyvä ja rento, sillä vuorokaudessa imettämiseen kuluu useita tunteja. ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta, sivuilta 12 ja 13 löydät kuvia erilaisista imetysasennoista. Lisätietoa saat myös tästä linkistä. Pääset lukemaan Imetyksen tuki ry:n vinkit tästä linkistä.

Mitkä ovat imetyksen hyödyt?

Imetyksestä on hyötyä niin lapselle kuin äidille. Imetys on vauvalle kokonaisvaltaista hoivaa. Vauvan turvallisuudentunne tyydyttyy ravinnon saannin lisäksi imetyksen läheisyydessä. Imetys suojaa lasta mm tulehduksilta. Imetys edistää myös monin tavoin äidin terveyttä mm. äiti toipuu synnytyksestä nopeammin. Lisätietoa saat tästä linkistä.

Onko normaalia, että päätös imetyksen lopettamisesta tuntuu vaikealta?

Imetyksen lopettamiseen liittyy monenlaisia tunteita. Imetyksen lopettaminen on äidin oma päätös. Toisinaan päätös on helppo tehdä ja se tulee kuin luonnostaan. Toisinaan imetyksen lopettamispäätökseen liittyy erilaisia tunteita, kuten esimerkiksi mielipahaa, pettymystä, helpotusta. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Jos mietit imetyksen lopettamista, omaa oloasi voi helpottaa se, että puhut asiasta. Vaikka olet päättänyt lopettaa imettämisen, olet silti edelleen paras äiti lapsellesi. Lisätietoa saat oman neuvolan terveydenhoitajaltasi ja tästä linkistä.

Miten pääsen imetyspoliklinikalle?

Imetyspoliklinikka toimii Gravidan tiloissa kahtena päivänä viikossa. Imetyspoliklinikan ajanvaraus tehdään terveydenhoitajan, naistenosaston, lastenosaston tai lääkärin lähetteen perusteella. Imetyspoliklinikka käynnille on varattu aikaa 1,5 tuntia. Lisätietoa saat tästä linkistä.

Mitkä ovat imetyssuositukset?

THL suosittaa täysimetystä 4-6 kuukauden ikään saakka. WHO suosittaa kuuden kuukauden täysimetystä. Kuuden kuukauden jälkeen suositellaan imetystä kiinteän ruuan rinnalla 1-2 vuoden ikään asti tai perheen niin halutessa pidempäänkin. Lisätietoa löydät ” Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivulta 10. Saat myös tietoa aiheesta tästä linkistä ja myös tästä.

Milloin vauvalle voi aloittaa kiinteän ruuan tarjoamisen?

Vauva, joka syntynyt täysiaikaisena ja normaalipainoisena ja jonka kasvu on tasaista täysimetyksellä, hänelle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi ensimmäiset kuusi kuukautta. Täysimetetty vauva tarvitsee äidinmaidon lisäksi vain D-vitamiinia. Ohjeet D-vitamiinin aloitukseen ja annostukseen saat oman neuvolasi terveydenhoitajalta. Kiinteiden ruokien tarjoaminen aloitetaan yksilöllisesti aikaisintaan 4-6 kuukauden iässä. Lisätietoa aiheesta saat tästä linkistä.

Miten voin ehkäistä kipua imettäessä?

Kun vauva imee rinnalla ja tuntuu kipua, joka jatkuu imetyksen jatkuessa, tarkista vauvan imuote ja imetysasento, jotta vauva on riittävän lähellä sinua. Voit kokeilla myös rinnan lämmittämistä hetken aikaa ennen imetystä. Joskus on apua pystymmästä imetysasennosta. Tarvittaessa ota yhteyttä oman neuvolasi terveydenhoitajaan. Hän voi tarkistaa imuotetta ja imetysasento sekä tehdä tarpeen tullen lähetteen imetyspoliklinikalle. Lisätietoa löydät ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivuilta 12 ja 13. Lisätietoja tarjoavat myös Terveyskylä ja Imetyksen tuki ry .

Miten käsinlypsy tapahtuu?

Käsinlypsy on hyvä taito osata. Imetyksen alussa voit lypsää käsin maitopisaroita rinnanpäähän ja näin houkutella vauva imemisen alkuun. Aloita lypsy herutushieronnalla. Lypsäessäsi aseta etusormi ja peukalo vastakkain noin 2-3 cm päähän rinnanpäästä. Paina sormia ensin kohti rintalastaa ja paina sen jälkeen sormia yhteen. Kierrätä sormien paikkaa, kun maidon tulo yhdestä kohdasta hiipuu. Lisätietoa löydät ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivuilta 19 ja 20 ja tästä linkistä.

Milloin vauvalle tarvitsee antaa lisämaitoa?

Usein äidin oma maito riittää terveelle, täysiaikaiselle vauvalle. Jos vauva on ennenaikainen, pienikokoinen tai hänellä on matala verensokeri, hän voi tarvita lisämaitoa. Jos vauva saa lisämaitoa, on tärkeää stimuloida rintoja. Oma jaksaminen huomioiden, lypsä rintoja yhtä usein kuin imettäisit vauvaasi. Alkuun maitoa ei välttämättä tule paljoa, mutta ennen pitkää lisämaito voi olla omaa lypsämääsi maitoa. Samalla maidon erityksesi kasvaa vastaamaan vauvasi tarpeita. Voit halutessasi ottaa yhteyttä oman neuvolasi terveydenhoitajaan, joka voi tarvittaessa tehdä lähetteen imetyspoliklinikalle. Lisätietoa saat ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivulta 17 sekä klikkaamalla tästä linkistä tai tästä linkistä.

Miten vähennän lisämaidon määrää?

Tarve lisämaidolle loppuu yleensä silloin, kun äidin oma maito nousee. Tavallisimmin maidon nousu tapahtuu kolmen neljän vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Kun lisämaidon määrää vähennetään, on tärkeää tihentää imetyskertoja, seurata vauvan painon kehitystä sekä virtsaamista ja ulostamista. Voit ottaa halutessasi yhteyttä oman neuvolasi terveydenhoitajaan, joka voi tarvittaessa tehdä lähetteen imetyspoliklinikalle. Lisätietoa löydät  alla olevista linkeistä: Terveyskylä ja Imetyksen tuki ry.

Miten lypsän rintoja pumpulla?

Lisätäksesi maitomäärää lypsä rintoja 15 minuuttia/rinta. Vaikka maitoa ei aina lypsettäessä tule, on rintojen lisästimulaatio tärkeää maitomäärää nostettaessa. Lisätietoa saat alla olevista linkeistä: Terveyskylä ja Imetyksen tuki ry.

Mitä teen, kun maitoa tulee runsaasti?

Jos sinulta tulee maitoa runsaasti, voit ennen imetyksen aloittamista lypsää rintaa esimerkiksi käsin, jolloin saat pahimman paineen pois. Vauvan olisi hyvä tulla imemään rinnalle päältä päin eli mahdollisemman pystyssä asennossa. Tällöin vauva imee ”ylämäkeen” ja hän pystyy paremmin nielemään maidon. Röyhtäytä vauvaa useasti. Pystympi imetysasento on esimerkiksi takanoja-asento ja kainalon alta asento. Voit kokeilla myös blokki-imetystä, jolloin imetät samasta rinnasta pari kertaa peräkkäin. Tarvittaessa toista rintaa voi lypsää, jotta olo helpottuu. Imetyksen jälkeen rintojen viilentämisestä esimerkiksi kaalinlehdillä, voi olla apua. Tarvittaessa ota yhteyttä oman neuvolasi terveydenhoitajaan, hän tekee tarvittaessa lähetteen imetyspoliklinikalle. ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta löydät kuvia eri imetysasennoista sivuilta 12 ja 13. Alla olevasta linkeistä saat lisätietoa: Terveyskylä ja Imetyksen tuki ry.

Miten lisään maitomäärää?

On monia syitä siihen, miksi maitomäärä ei vastaa vauvan tarpeita. Eri tekijät vaikuttavat maidoneritykseen esimerkiksi rinnan liian vähäinen stimulaatio, stressi, kipu ja väsymys. Jo kahden vuorokauden tehostettu imettäminen ja vauvan ihokontaktissa pitäminen lisäävät maitomäärää. ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta löydät lisätietoa sivulta 16. Tarvittaessa ota yhteyttä oman neuvolasi terveydenhoitajaan, joka arvio tilannetta ja voi tarvittaessa tehdä lähetteen imetyspoliklinikalle. Lisätietoa saat tästä linkistä.

Mitä voin tehdä pakkaantuneelle rinnalle?

Jos rinta tuntuu pakkaantuneelta, lypsä ennen imetystä. Tällöin herumisrefleksi laukeaa, samalla rinnanpää pehmenee, jolloin vauvan on helpompi saada rinnasta kiinni. Jos imetys ei jostain syystä onnistu, lypsä rintoja varovasti. Lämmin kääre voi helpottaa oloasi. Lisätietoa löydät tästä linkistä.

Miten hoidan rikkoutunutta rinnanpäätä?

Rikkoutunut rinnanpää voi esiintyä ensimmäisten viikkojen aikana. Usein se johtuu vauvan väärästä imuotteesta tai väärästä imetysasennosta. On hyvä huomioida, että vauvalla on tarpeeksi rintaa suussa ja vauva on riittävän lähellä rintaa. Rikkoutuneen rinnanpään hoidossa on tärkeintä muistaa hyvä hygienia, koska avoin ihonpinta on reitti bakteereille. Ota tarvittaessa yhteyttä oman neuvolasi terveydenhoitajaa. Häneltä saat hoito-ohjeita ja hän voi tarvittaessa tehdä lähetteen imetyspoliklinikalle. Lisätietoa saat ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivuilta 22 ja 23, sekä tästä klikkaamalla.

Milloin on tarpeen käyttää rintakumia?

Rintakumia voi tarvita apuna imetyksessä, jos vauva on esimerkiksi ennenaikainen tai pitää huonosti imuotetta tai jos rinnanpää on sisäänpäin kääntynyt tai matala. Rintakumin kanssa rinnan stimulaatio ei aina ole yhtä tehokasta kuin suoraan rinnasta imettäessä. Rinnan stimulaatiota onkin hyvä tehostaa imetyksen alussa herutushieronnalla ja usein voi olla tarpeen myös lypsäminen muutaman kerran vuorokaudessa. Lisätietoa löydät ” Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivuilta 19 ja 20 sekä tästä linkistä.

Miten pääsen rintakumista eroon?

Rintakumi antaa paljon kovemman suutuntuman vauvalle kuin pehmeämpi rinta. Jos rintakumi on syystä tai toisesta otettu käyttöön, on siitä mahdollista päästä eroon. Rintakumista eroon pääseminen on helpompaa imetyksen alkutaipaleella. Voit kokeilla vaihtaa imetysasentoa - ja paikkaa. Aloita imetys rintakumilla, kun herumisrefleksi on lauennut, ota rintakumi pois ja jatka imettämistä paljaasta rinnasta. Voit kokeilla myös , että otat vauvan unisena rinnalle. Vauvaa ei saa pakottaa imemään suoraan rinnasta, ettei hän sitten rupea kieltäytymään rinnalla imemisestä. Lisätietoa saat tästä linkistä.

Miten hoidan rintatulehdusta?

Rintatulehduksen ensisijainen hoito on aina rintojen tyhjentäminen. Toisinaan myös antibioottikuuri voi olla tarpeen. Rintatulehduksen hoitoon määrättävät antibiootit eivät ole este imetykselle. Lisätietoa löydät ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivulta 24 sekä tästä linkistä klikkaamalla.

Mistä tiedän, saako vauva riittävästi maitoa?

Imetyskertoja tulee olla vuorokaudessa vähintään 8 tai enemmän. Vauva imee rinnalla laajalla otteella, reippaalla tahdilla ja nielemisäänet kuuluvat. Lisätietoa maidon riittävyyden tunnusmerkeistä löydät ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivuilta 14 ja 15 sekä tästä linkistä.

Miten ymmärrän vauvan viestit rinnalla?

Jo syntymästään lähtien vauva osaa kommunikoida sanattomasti viestiä kanssasi. Viestien tulkitseminen ei aina ole yksinkertaista. Viestien tulkinta vaatii opettelua ja tutustumista rauhassa toisiinne. Lisätietoa aiheesta löydät linkistä.

Milloin äidinmaitoa voi luovuttaa?

Jos rintamaitoa tulee enemmän kuin oma vauva tarvitsee, sitä voi luovuttaa. Maidon luovutuksen voi aloittaa terve äiti, jonka synnytyksestä on kulunut alle 2 kuukautta. Äidinmaidon luovutusasioissa voit ottaa yhteyttä äidinmaitokeskukseen, puh. 014 269 1935

Miten säilytän äidinmaitoa?

Äidinmaito säilyy jääkaapissa kaksi vuorokautta. Pakastimessa äidinmaito säilyy kolme kuukautta. Lämmitä maito vesihauteessa, ei mikroaaltouunissa. Lisätietoa löydät ”Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa”-kirjasesta sivulta 27 sekä klikkaamalla tästä.

Mistä tiedän, onko vauvalla kireä kielijänne?

Kireän kielijänteen merkkejä ovat esimerkiksi herttamaiselta näyttävä kielenkärki, vauvan itkiessä kieli ei nouse suulakeen, kielenkärki jää ikenien taakse kielen työntyessä ulos. Jos epäilet, että vauvallasi on kireä kielijänne, ota yhteyttä omaan neuvolaasi. Terveydenhoitaja tarkastaa tilanteen ja voi tarvittaessa tehdä lähetteen imetyspoliklinikalle.

Kuinka vauvaa kylvetetään?

Oletko katsonut vauvan kylvetysvideota sairaanhoitopiirin sivuilta?

Tässä linkki videoihin.

Miten napaa hoidetaan?

Vauvan napatynkää olisi hyvä puhdistaa 2-3 kertaa päivässä. Napatyngän alkaessa irrota, voi sen kiinnityskohdasta erittyä verta. Se on vaaratonta. Puhdista napa huolellisesti ja tarkkaile, rauhoittuuko vuoto. Tarvittaessa ota yhteyttä neuvolaasi. Oletko jo katsonut videon vauvan navan hoidosta? Tässä linkki videoon.

Onko vauvani vaipassa verta?

Vaipassa voi olla tiiliskiven väristä, jauhemaista eritettä. Se on nimeltään uraattisakkaa. Sitä esiintyy vastasyntyneen ensimmäisinä elinvuorokausina, eikä se ole vaarallista. Virtsan määrän lisääntyessä uraattisakka häviää. Jos uraattisakkaa esiintyy vanhemmalla vauvalla, voi se olla merkki vähäisestä nesteen saannista. Varmista, että vauva saa riittävästi maitoa. Äidin hormoneista johtuen voi tyttövauvojen vaipassa olla pieniä määriä veristä tai limaista vuotoa. Se on normaalia ja menee itsestään ohi.

Mitä voin tehdä jos vauvallani on hikka?

Hikka ei ole vaarallista, eikä se useimmiten edes häiritse vauvaa. Siihen ei ole varsinaista
”parannuskeinoa”. Se menee itsestään ohi.

Miksi vauvan ihossa on näppylöitä?

Monen vauvan silkinpehmeä iho alkaa muuttua näppyläiseksi ja laikukkaan punoittavaksi parin päivän ikäisenä. Tämä on ns. toksinen erythema tai herkkyysnäppylöiksi kutsuttu iho-oire. Se on vaaraton ilmiö ja paranee hoidotta muutamassa päivässä. Jos näppylät muistuttavat vesirakkulaa, ota yhteys neuvolaasi.

Miksi vauvallani on kuiva iho/onko se liian kuiva?

Raskausaikana vauvan ihoa on suojannut rasvakerros, kina. Varsinkin yliaikaisella vauvalla kina on ”kulunut ” pois, ja näin vauvan iho on voinut kuivua. Tämä ei ole vaarallista, eikä se enteile mahdollista tulevaisuuden iho-ongelmaa. Erityisen kuivia ihoalueita voi tarvittaessa rasvata tai öljytä.

Mitä tehdä kun vauva aivastelee?

Vauvat aivastelevat usein ja pitävät siten nenänsä puhtaana. Aivastelu ei siis ole merkki nuhasta.

Miksi vauvani nännit ovat turvoksissa?

Osalla vastasyntyneistä rinnat voivat turvota. Tämä johtuu äidin hormoneista. Nänneistä voi myös erittyä nestettä. Se ei vaadi hoitoa.

Miksi vauvani silmät rähmivät? Mitä tehdä?

Vastasyntyneen kyynelkanavat ovat vielä ahtaat ja sen vuoksi silmät saattavat rähmiä. Rähmiminen ei välttämättä merkitse silmätulehdusta. Silmät puhdistetaan päivittäin, tarpeen mukaan useamminkin, hanaveteen kastetulla vanulapulla, ulkokulmasta sisäkulmaan päin. Jos silmä punoittaa tai rähmii runsaasti puhdistamisesta huolimatta, siinä saattaa olla tulehdus. Ota yhteyttä neuvolaasi. Tällöin silmästä otetaan bakteerinäyte ja tarvittaessa aloitetaan silmätipat. Tästä linkistä voit kerrata vauvan silmien puhdistusta.