Usein kysytyt kysymykset: Raskauden aikana

Tällä sivulla on koottuna usein kysyttyjä kysymyksiä raskauden aikaisiin tapahtumiin liittyen. Jos etsit jotakin tiettyä asiaa, voit hakea sivustolta näppäinyhdistelmän ctrl + F ja hakusanan avulla.

Raskauteni on alussa ja minulla esiintyy veristä vuotoa, onko se normaalia?

Alkuraskauden niukka verenvuoto silloin, kun kuukautisvuodon pitäisi alkaa, on tavallinen oire. Niukkaa vuotoa esiintyy jopa joka neljännellä naisella. Raskausaikana emättimen ja kohdunnapukan limakalvo voi olla turpea ja hauras. Se saattaa aiheuttaa yhdynnän jälkeistä verenvuotoa. Alkuraskauden runsas vuoto ja vatsakivut voivat merkitä keskenmenoa. Tilannetta voi seurata kotona, mikäli tuntee pärjäävänsä vuodon ja kipujen kanssa. Vuodon pitäisi vähentyä muutaman päivän kuluttua. Jos oireet ovat rajuja tai vuoto jatkuu yli viikon, tulee hakeutua oman terveyskeskuksen päivystykseen.

Minulla on lantionpohjan lihaksiin liittyviä oireita kuten virtsankarkailua, mitä tehdä?

Raskausaikana pitkäkestoinen paine kuormittaa lantiopohjaa. Samanaikaisesti lantionpohjan lihasten supistusvoima heikkenee hormonaalisten muutosten vaikutuksesta. Tästä ja synnytyksestä johtuen saattaa esiintyä virtsan pidätysvaikeutta, mikä on usein ohimenevä vaiva. Lantionpohjan lihasharjoitukset vähentävät ja auttavat hallitsemaan virtsan karkailua. Lantionpohjan lihasharjoitteiden tekemisen voit aloittaa heti synnytyksen jälkeen. Lisätietoa saat Naistenosastolla jaetusta kirjasesta ” Tuhinaa, tuoksua ja lämmintä maitoa ” sivulta 29, oman neuvolasi terveydenhoitajalta ja esimerkiksi täältä.

Voinko tulla oireesta x raskaana olevien päivystykseen tai synnytysvastaanotolle?

Jos raskausviikkoja on alle 22+0 päivystyskäynti erikoissairaanhoidon synnytysvastaanotolla edellyttää päivystyslähetettä neuvolasta, terveyskeskuksesta tai perusterveydenhuollon päivystyspoliklinikalta. Jos raskausviikkoja on alle 22+0, ensisijainen hoitopaikka on oma terveyskeskus tai terveyskeskuspäivystys. Ohjeita varten voi soittaa synnytysvastaanoton kätilölle p.014 269 1204. Lisätietoa aiheesta löydät täältä.

Raskausviikkojen 22+0 jälkeen synnytysvastaanotolle voi tulla ilman lähetettä seuraavien oireiden perusteella:
- säännölliset, alle 10 minuutin välein tulevat kivuliaat supistukset
- verenvuoto
- lapsivedenmeno
- synnytyksen käynnistyminen
- sikiön vähentyneet liikkeet liikelaskennassa
- verenpaine raskausmyrkytysoireet: päänsärky, näköoireet, vatsakipu, erityisen huono olo

Ohjeita varten voi soittaa synnytysvastaanoton kätilölle p.014 269 1204. Lisätietoa täältä.

Voinko harrastaa liikuntaa raskauden aikana?

Jos olet tottunut liikkuja ja raskaus on sujunut normaalisti, voi liikuntaa harrastaa niin pitkään kuin se itsestä tuntuu hyvältä. Lisätietoa liikkumisesta raskausaikana löytyy täältä.

Milloin raskausoireet ilmaantuvat?

Raskausoireiden ilmaantuminen on hyvin yksilöllistä ja vaihtelee samalla naisella eri raskauksissa. Rintojen turvotus ja arkuus sekä näiden oireiden vaihtelu on tavallista raskauden aikana.

Miten ravitsemus muuttuu raskauden myötä?

Raskausajan ravitsemuksesta saat lisätietoa neuvolan terveydenhoitajaltasi. Lisätietoa terveellisestä raskaudenajan ruokavaliosta löytyy linkistä.

Voivatko rinnat valmistautua jo raskausaikana imetykseen?

Rinnat alkavat valmistautua maidon tuotantoon ja imetykseen jo raskausaikana. Noin raskausviikon 16 jälkeen rinta alkaa tuottaa pieniä määriä maitoa. Toisilla maitoa tihkuu jo raskausaikana, toisilla vasta kun vauva on syntynyt. Maitoa ei suositella puristamaan rinnoista alkuraskauden aikana, koska se voi lisätä ennenaikaisia supistuksia.

Miksi streptokokki-B:tä testataan? Mikä se on?

Streptokokki-B on hyvin yleinen bakteeri elimistössämme. Se voi olla elimistössämme ajoittain. Useimmille se ei aiheuta mitään haittaa. Ennen synnytystä otettavalla näytteellä on tarkoitus mitata sitä, onko bakteeria niin paljon, että siitä saataisi olla haittaa syntyvälle vauvalle. Sen vuoksi ne synnyttäjät, joilla Streptokokki B on positiivinen, saavat antibioottia ennen vauvan syntymää. Vauvat ovat herkempiä infektioille kuin aikuiset ja siksi halutaan minimoida vauvan mahdollinen riski sairastua infektioon. Ihokontakti ja imetys ovat yleisesti ottaen hyvä suoja vauvalle. Tärkeää on muistaa myös hyvä käsihygienia. Lisää aiheesta löytyy THL:n sivuilta.