Ohjeita koronavirukseen liittyen

Jos epäilet koronavirustartuntaa, voit ottaa meihin yhteyttä soittamalla omaan terveyskeskukseen tai päivystysapuun, josta ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Huomioithan myös, että olemme rajoittaneet sairaalassa vierailua tartuntojen ehkäisemiseksi. Ethän tule sairaalaan flunssaisena. Lue lisää sivulta Ohjeita koronavirukseen liittyen

Jokaisen ihmisen pitäisi voida kokea olevansa arvokas ja hyväksytty

18.12.2018 klo 12.54 Tuula Metsä

Vuosi lähenee loppuaan, ja edessä ovat monelle odotetut joulun ajan lomat ja vapaapäivät. Varsinkin jouluna korostuu sukulaisten ja ystävien kanssa vietetyn yhteisen ajan merkitys, mutta toisenlaisiakin ratkaisuja tahtoen tai tahtomattaan löytyy. Yksin elävien talouksien määrä on lisääntynyt yhteiskunnassa, samoin lasten hankkiminen ei enää ole itsestäänselvyys edes parisuhteessa. Suurperheiden määrä on vähentynyt ja suvut ovat pienentyneet, perheiden ja yksilöiden tarve yksityisyyteen on kiireen keskellä lisääntynyt. Uusioperheissä mietitään, millä sopimuksilla joulun pyhiä juhlitaan; kenen vuoro on tänä vuonna olla lasten kanssa minäkin päivänä, ja ketkä joutuvat selviämään yksin. 24/7 yhteiskunta edellyttää, että monet ihmiset ovat töissä myös pyhäpäivinä. Tällöin vapaapäivät eivät kohtaa konttoriajassa elävien kanssa.

Syksyn 2018 aikana monenlaiset psyykkiset ilmiöt ovat nousseet yleiseen keskusteluun. Erityisesti koulutusuudistus on innoittanut asiantuntijoita lausumaan mielipiteitään siitä, kuinka opetusta tulisi eri-ikäisille lapsille ja nuorille järjestää niin, että kaikille pystyttäisiin takaamaan riittävät perusvalmiudet selviytyä yhteiskunnassa. Osa puolustaa vanhaa luokka- ja lukujärjestysmaailmaa, jossa opettaja opetti, kuulusteli läksyt ja piti luokan sekä yksittäiset oppilaat näpeissään. Osa taas näkee modernin mallin, missä vastuuta annetaan lisääntyvästi oppilaille itselleen oppia asioita, vastaavan paremmin tämän päivän vaatimuksiin. Keskustelun tiimoilta on noussut esille, että osa erityisesti huonommin koulussa pärjäävistä lapsista kokee suurta yksinäisyyttä niin koulu- kuin ystäväpiirissä.

Yksinäisyyden kokemusta on montaa eri laatua. Oikein mitoitettuna se on ilman muuta tarpeellista ja positiiviseksikin koettua, mutta liiallisena jopa elämää uhkaavaa. Syntymän jälkeen lapsi sosiaalistuu ympäristöönsä vuorovaikutuksessa hoitajiensa kanssa. Psykologinen syntymä, eli kokemus itsestä tärkeänä, rakastettuna ja hyväksyttynä yksilönä, syntyy vain sitä kautta, että lapsi saa riittävästi positiivista palautetta tärkeiltä ihmisiltä ympärillään. Mikäli näin ei tapahdu, lapsi jää liikaa oman maailmansa vääristyneiden ja arvailuun perustuvien mielikuvien vangiksi. Näillä eväillä pärjää huonosti yhteiskunnassa, missä arvostetaan oma-aloitteellisuutta, sosiaalisuutta ja asiantuntijuutta. Ongelmat kärjistyvät varsinkin liiallisten vaatimusten tai negatiivisten elämäntapahtumien vaikutuksesta eri ikävaiheissa altistaen moninaisille psyykkisille oireille, mm. yksinäisyyden kokemukselle.

Ihminen on sosiaalinen olento, joka kaipaa ympärilleen muita ihmisiä.

Jokaisen ihmisen pitäisi voida kokea olevansa arvokas ja hyväksytty. Vaikka pohja tähän syntyy lapsuudessa, ei ole myöhäistä vahvistaa kokemusta läpi koko elämän. On myös asenteistamme kiinni, kuinka kohtelemme kanssaihmisiämme niin töissä kuin vapaa-ajallamme. Annammeko ennakkoluuloillemme sijaa ja tuomitsemme mm. yhteiskunnasta syrjäytyneet ihmiset, vai kohtelemmeko heitä tasaveroisina pyrkien tuomitsemisen sijaan etsimään rakentavia ratkaisuja ja tukemaan heidän selviytymistään? En enää koskaan haluaisi kuulla henkilökuntamme suusta sanoja narkkari, juoppo tai hullu. Terveydenhuollossa olemme eturintamassa muuttamassa asenteita, joten käyttäkäämme valtaamme viisaasti!

Toivotan kaikille hyvää ja yhteisöllistä joulun aikaa. Tehdään uudesta vuodesta 2019 entistä parempi!

Tuula Metsä
Psykiatrian palvelujohtaja