Syövän hoitoa on pidetty kalliina, ja kustannusten on sekä pelätty että ennustettu karkaavan käsistä. Syöpäsäätiö selvitytti, miten syövän aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa viime vuosikymmeninä kehittyneet, ja mitä hoitoon käytetyillä panoksilla on saatu aikaan. Tutkimuksia esiteltiin Lääketieteellisen Aikakauskirja Duodecimin pääkirjoituksessa.
Tulokset yllättävät: vuosina 2004-2014 potilaskohtaiset kustannukset pienenivät, ja saman aikaisesti vaikuttavuus parani mm. ikävakioidun kuolleisuuden, työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen pienentyessä. Kokonaiskustannusten ja vaikuttavuuden arviointi edellytti tietojen hankkimista useista kansallisista rekistereistä, koska sote-tieto on Suomessa hajautettu THL:n, Kelan ja tässä tapauksessa Syöpärekisterin tietokantoihin. Pääkirjoituksessa viitatut tutkimukset paljastivat, ettei ole kovinkaan suuri vaiva koota tarvittavia tietoja ja muuntaa niitä kustannustiedoksi. Syövän valtakunnalliset ja maakunnalliset kustannusvaikuttavuustiedot julkaistaan nyt vuosittain liitettynä Suomen Syöpärekisterin syövän ilmaantumistilastoihin.
Tällä hetkellä sote-keskustelu ei kohdistu väestön terveyteen tai palvelujen vaikuttavuuteen. Keskiössä on erillisten toimintojen ja toimijoiden hallinnollinen uudelleenjärjestely. Kirjoittajat suosittavat kokonaiskustannusten ja vaikuttavuuden selvittämistä esim. yleisistä kroonisista sairauksista, lapsi- ja perhepalveluista, vanhushuollosta, päihde- ja mielenterveyspalveluista käyttäen tutkimuksissa kuvattuja menetelmiä. Tällainen tieto edistäisi uudistusten läpivientiä.
Kirjoittajat: Paulus Torkki, HY:n lääketieteellisen tiedekunnan terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori, Riikka-Leena Leskelä Nordic Health Groupin tutkimusjohtaja, Sakari Karjalainen Syöpäjärjestöjen pääsihteeri ja Jukka-Pekka Mecklin Liikuntatieteellisen tiedekunnan osa-aikainen tutkimusprofessori ja syöpätutkija.