Hyppää sisältöön
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ohjeita koronavirukseen liittyen

Jos epäilet koronavirustartuntaa, voit ottaa meihin yhteyttä tekemällä oirearvion Omaolo.fi-palvelussa, soittamalla omaan terveyskeskukseesi tai päivystysapuun, josta sinut ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Huomioithan myös, että olemme rajoittaneet sairaalassa vierailua tartuntojen ehkäisemiseksi. Ohjeet sairaalassa vierailuun. Lue lisää Jos epäilet koronavirustartuntaa-sivulta. Katso myös: Korona-tiedotus ja KSSHP:n alueen koronavirusepidemiatilanne ja annetut suositukset.

Riisuuko alkoholi psykiatrian aseista?

21.5.2015 klo 8.15 Tarja Seuri

Psykiatrian erikoisala hoitaa vaikea-asteisia mielenterveydenhäiriöitä. Mielenterveys on tunnetun psykiatri Sigmund Freudin mukaan ”kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä”.  Jos mielenterveys horjuu, myös kyky rakastaa ja tehdä työtä heikkenee.

Mielenterveys ja päihteet ovat tätä päivää ja kulkevat usein käsi kädessä.  Päihteiden käyttö voi heikentää monia taitoja ja psyykkistä sekä fyysistä terveyttä ja työkykyä. Mielen ja sen terveyden tutkiminen aktiivisen päihteiden käytön aikana vääristää tuloksia eikä ole mielekästäkään. Suositusten mukaan riittävän pitkä päihteetön jakso, yleensä 4–6 viikkoa, mahdollistaa asianmukaisen tutkimuksen ja diagnostiikan. Osa psyykkisistä oireista voi jatkua vielä viikkoja alkoholin käytön lopettamisen jälkeen.

Alkoholi – viheliäinen kaveri

Yksi mittavasti käytetty päihde on alkoholi. Alkoholiriippuvaiset kärsivät keskimääräistä useammin mielialahäiriöistä, persoonallisuushäiriöistä, ahdistuneisuudesta ja jopa psykoottisesta oireilusta. Vasta alkoholinkäytön lopettaminen paljastaa, mikä on alkoholin osuus ongelmakäyttäjän psyykkisessä oireilussa. Jos masennuksella tai ahdistuksella on yhteys alkoholinkäyttöön, oireet katoavat muutaman viikon kuluessa alkoholinkäytön lopettamisesta. Jos oireet eivät väisty, kyseessä on kaksoisdiagnoosi, mikä tarkoittaa sitä, että potilaalla on alkoholiriippuvuuden lisäksi alkoholista riippumaton psykiatrinen häiriö.

Alkoholi on aika viheliäinen kaveri ja kuulemma viisasten juoma. Samanaikainen masennus ja päihdeongelma on noin 10–30 %:lla potilaista. Noin 50 %:lla päihdeongelmaisista on mielenterveyden ongelma ja päinvastoin. Erään teorian mukaan toinen ei aiheuta toista, vaan ne ovat toisistaan riippumattomia oireita ja ongelmia.

Mieltä ei voi hoitaa, ellei saada ensin päihderiippuvuutta hoidettua alta pois. Jos päihteiden käyttö jatkuu, psyykenlääkityksen teho on mitätön niin kauan, kun päihteillä vaikutetaan samoihin reseptoreihin kuin mihin lääkkeillä pyritään korjaavasti vaikuttamaan. Alkoholi huuhtoo masennuslääkkeen ja myös psykoterapian hyvät vaikutukset pois.

Humalatilaan liittyvinä tyypillisiä haittoja ovat tapaturmat, väkivalta ja liikennejuopumus. Ihmissuhderistiriidat sekä toiminta- ja työkyvyn heikentyminen puolestaan ovat tyypillisiä alkoholin käyttöön liittyviä sosiaalisia haittoja. Pitkäaikaisemmasta käytöstä aiheutuvat haitat näkyvät elimellisinä haittoina, sillä runsas alkoholinkäyttö altistaa mm maksasairauksille, haimatulehduksille, ylipainolle, syöville, aivovammoille, aivoverenvuodoille, unihäiriöille, sydänlihasrappeumalle ja epilepsialle.  Kaiken muun haitan lisäksi viime vuosina on tunnistettu aiempaa selkeämmin päihteiden ja erityisesti alkoholin käyttöön liittyviä läheisille ja muille kanssaihmisille sekä yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja.  Alkoholinkäyttö ei ole siis pelkkää psykiatriaa!

Mitä enemmän alkoholia kulutetaan, sitä suuremmat ovat alkoholista koituvat haitat. Alkoholin kokonaiskulutus on yli nelinkertaistunut viimeisten 45 vuoden aikana. Alkoholin aiheuttamat välittömät ja välilliset kustannukset yhteiskunnalle ovat arviolta 6–7 miljardia euroa vuosittain. Alkoholin takia menetetään vuosittain kaksi miljoonaa työpäivää. Alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuoli vuonna 2013 yli 1900 ihmistä, joista 70 % oli työikäisiä. THL:ssa on arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä on Suomessa 300 000–600 000. Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % arvioidaan olevan alkoholin ongelmakäyttäjiä.

Alkoholin kokonaiskulutus laskussa

Alkoholin kulutuksen suhteen tuuli on onneksi kääntynyt: Alkoholin kokonaiskulutus on viime vuosina vähentynyt kuten THL:n tilasto todentaa. Toivottavasti tämä näkyy myös haittojen ja kärsimysten vähenemisenä tulevaisuudessa!

Alkoholin kokonaiskulutus


Myös nuorten alkoholin käyttö ja humalahakuinen juominen on tutkimusten mukaan vähentynyt ja raittiiden nuorten osuus on kasvanut 2000-luvulla.  Suomalaisten tekemiin alkoholiostoihin käyttämä rahamäärä vuonna 2013 väheni prosentin edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan vuodesta 2008 katkaisuhoidon asiakkaiden määrä on kasvanut 18 % ja laitoshoitovuorokaudet 6 %.

Näin terveydenhuollon ja erityisesti psykiatrian vinkkelistä minun on erittäin vaikea nähdä alkoholin käyttö ja sen haitat puhtaasti psykiatrisena ja terveydenhuollon ongelmana. Päihteettömyyteen tai edes alkoholin käytön vähentämiseen tarvitaan kaiken tarjolla olevan avun ja tuen oheen myös yksilön omaa tahtoa ja halua muutokseen. Se, jos mikä vaatii laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken, ja varsinkin yksilön omaa motivaatiota muutokseen ja sen ylläpitoon. Päihteiden ja erityisesti alkoholin käytön aiheuttamat ja ylläpitämät haitat ovat mittavat joka mittarilla, eikä niitä voi yksin psykiatrian eikä terveydenhuollon keinoin ratkaista.

Jos kyky rakastaa tai kyky tehdä työtä heikennee, on syytä hakea apua ja pohtia mielensä tilannetta sekä suhdettaan alkoholiin!

Tarja Seuri
Psykiatri, psykoterapeutti, työnohjaaja
Toimialueen johtaja